Uusintastartti.
Kävin eilen syöpälääkärillä ja lopputuloksena oli vielä viikko "vapaata" hoidoista. Äijän kunto ei kyllä anna nyt myöden mitään sädehoitoja, saati sytostaatteja. Napattiin verikokeet siinä samalla, ja varmistui sieltä sitten sama, mitä mietittiin. Ainoa paska juttu on tosiaan, että nyt olisi jo 2 täyttä viikkoa hoitoja takana, ja vain 5 jäljellä. Nyt aloitetaan kaikki alusta. Huomenna keskiviikkoaamuna menen uudelleen taas putkeen. Tehdään uusi suunnittelumagneetti, koska painoa on pudonnut sen verran, eikä enää myöskään kasvaimen koko ole sama. Kaiken tän shown keskellä on täytynyt täytellä jos jonkinlaista tukihakemusta. Toimeentulotukea, ehkäisevää toimeentulotukea, ja näiden lisäksi selvittää potilasasiamieheltä asioita. Myöskin työkkärissä pitäisi käydä tässä kunnossa laahustamassa, kun ei kerran puhelimessa vain asia oikene. Tosin sanoin Lindallekkin jo, että pitäisikö piruuttaan katsoa tämä keissi ihan loppuun, ja katsoa kuinka työkkäri pakottaa mut jättämään hoidot kesken, ja menemään jonnekkin "näin teet oikean cv:n"-kurssille. Itseasiassa mä vähän jopa toivon, että asia menisi näin. Saispahan kerrankin soitella ite iltapaskalehtiin, ja kysellä lööpintarvetta. Kaikkea sitä. Perkelettä.
Sen verran palaan noihin viimeviikkoisiin tunnelmiin, että kelataan noi kuolemajutut alta pois. Eli jostain olin lukevinani, että tämä oma kyseinen syöpäni tappaa n. 16% tapauksissa, eli karkeasti arvioiden joka viides tulee kuolemaan viiden vuoden sisällä diagnoosista. Tosin lääketiede menee sellaisia harppauksia eteenpäin, että tänä vuonna tuo prosentti voi olla pienempikin. Eli ei puhuta ihan suoraan "The End" tyyppisestä lopputuloksesta. Mutta mitä tulee tuohon hoitovirheeseen, niin vatsakalvontulehduksista joka kolmas kuolee. Eikä ihan kauhean kauaa tarvi mennä taaksepäin kun se oli 100% sairastuneista. Että sellasia. Koitetaan nyt olla tyytyväisiä, että heilun täällä vielä. Kaikki tsemppi on tullut perille, ja on tuntunut ihan helvetin hyvälle, että on ystäviä ja sukulaisia vielä kun välittää. Muuten me oltaisiin jo kaikki kolme jossain hoidon tarpeessa. Pitää vaan koittaa yrittää keventää Lindan kuormaa, ei hänelläkään helppoa ole tässä heilua pienen vauvan kanssa, ja äijäkörilään, jonka kunto menee ylösalaseestaas. Kaikkea sitä. Tätäkin.
Päivän Helmiksi valikoituu tuo naisenergialauma, jota vastaan yksin äijänä taistelen. Koko poppoo!
Sen verran palaan noihin viimeviikkoisiin tunnelmiin, että kelataan noi kuolemajutut alta pois. Eli jostain olin lukevinani, että tämä oma kyseinen syöpäni tappaa n. 16% tapauksissa, eli karkeasti arvioiden joka viides tulee kuolemaan viiden vuoden sisällä diagnoosista. Tosin lääketiede menee sellaisia harppauksia eteenpäin, että tänä vuonna tuo prosentti voi olla pienempikin. Eli ei puhuta ihan suoraan "The End" tyyppisestä lopputuloksesta. Mutta mitä tulee tuohon hoitovirheeseen, niin vatsakalvontulehduksista joka kolmas kuolee. Eikä ihan kauhean kauaa tarvi mennä taaksepäin kun se oli 100% sairastuneista. Että sellasia. Koitetaan nyt olla tyytyväisiä, että heilun täällä vielä. Kaikki tsemppi on tullut perille, ja on tuntunut ihan helvetin hyvälle, että on ystäviä ja sukulaisia vielä kun välittää. Muuten me oltaisiin jo kaikki kolme jossain hoidon tarpeessa. Pitää vaan koittaa yrittää keventää Lindan kuormaa, ei hänelläkään helppoa ole tässä heilua pienen vauvan kanssa, ja äijäkörilään, jonka kunto menee ylösalaseestaas. Kaikkea sitä. Tätäkin.
Päivän Helmiksi valikoituu tuo naisenergialauma, jota vastaan yksin äijänä taistelen. Koko poppoo!
Kommentit